Hellou!
Taas yksi viikko vierähtänyt. Ollaan tutustuttu uusiin ihmisiin ja ollaan päästy lähemmäs näitten kulttuuria.

Töissä menee  hyvin. Ollaan päästy tutustumaan nuoriin ja pelailtu heidän kanssa. Olemme saaneet paljon myös vastuuta ja itsenäisiä suunnittelutehtäviä. Työympäristössä työtehtävät on meille rajallisia kielimuurin takia. On aina yhtä hauska yrittää ymmärtää toisia työntekijöitä ja heidän työpyyntöjään.

Asia, mikä meitä hämmentää on, että meiltä aina kysytään, onko mahdollista  tulla töihin tiettyyn aikaan ja onko meille ok tehdä työtehtäviä. Aivan, kuin me ei töitä haluttaisi töissä tehdä. Aikataulutus on näillä erilaista, kuin Suomessa. Ne eivät ole niin tarkkoja ja vedenpitäviä.

Tapasimme viikolla myös EVS-vapaaehtoisia keskustelun merkeissä. Oli mukava päästä juttelemaan muiden Unkariin eri syistä tulleiden ihmisten kanssa. Jaoimme ajatuksia Szekszardista ja täällä olemisesta.

Vapaa-aikana olemme kierrelleet kaupunkia ympäri. Iirosta on tullut salihaukka, jotta aika menee nopeaa.






Pärjäillään siis hienosti täällä!






Terv. Iiroliiro & Önkäinke

Ensimmäinen alkuviikko

Heipähei!

Hengissä ollaan edelleen ja Szekszardiin päästy. Alkuviikko on ollut hyvinkin tapahtumarikas ja opettavainen. Ensimmäisiä hämmennyksiä aiheutti Budapestin lentokentällä se, miten siirrytään bussiasemalle. Monen mietintätauon ja muutaman hermoromahduksen jälkeen pääsimme oikeaan bussiin.

Szekszardissa meitä odotti eräs yliopisto-opiskelija, joka saatteli meidät asuntolallemme. Lisää hämmennyksiä aiheutti respassa unkarilaiset laput, jotka meidän piti täyttää. Kukaan apua antavista ihmisistä ei osannut englantia.

Asuminen on ihan ok. Erilaista, kuin Suomen asuntoloissa, mutta menettelee Iiron sanoin.

Ensimmäinen työpäivä oli sekava, informaatio ei kulkenut ja emme oikein tienneet mitä tehdä. Iiro kärsi hammassärystä. Ensimmäisenä päivänä hämmästeltiin ihmisten kielitaitoa, todella harva siis puhuu englantia.

Seuraavat työpäivät ovat kuluneet jo nopeammin ja ollaan päästy jo ohjaamaan ja tutustumaan lapsiin ja nuoriin. Iiro pääsi myös hammaslääkäriin, joka pelotti häntä, kun lääkäri kaivoi vain neuloja ja poria esille kertomatta mitä aikoo tehdä. Kaikki päättyi hyvin.

Me tykätään Szekszardista. Paljon nähtävää, hienot maisemat ja rauhallinen ilmapiiri. Ihmiset ovat leppoisia ja auttavaisia, kielimuurista huolimatta.

Työpaikkamme Polip

Työpaikan lähialueita 

Pelejä

Pääsiäisaskarteluja

Terveisin Inka ja Iiro (unkarilaisittain vissii Liro...)

Jännääjännää

Hei!

Olen toinen reissuun lähtijöistä. Jännitys tiivistyy päivä päivältä ja pakkausurakka on jo aloitettu. On siistiä lähteä ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa kokemaan jotain todella erilaista uuteen maahan! Tuntuu hienolta, kun uskaltaa ottaa askeleen vieraaseen maahan ja vieraan kielen käyttöön.

Mielessä on paljon kysymyksiä tulevasta. Millaisia ihmisiä meitä on vastassa? Mitä opimme heiltä? Mitä me voimme antaa niille? Toivon reissulta paljon uusia kivoja ihmisiä, paljon itsevarmuutta itselleni englannin käytössä, paljon uusia hienoa kohtaamisia ja uusia ohjausmenetelmiä.

Pari päivää lähtöön ja sitten katellaan miten me ollaan selviydytty perille.

Terv. Inka :-)

Äkkinäinen lähtö

Äkkinäinen lähtö Unkariin. Lähtö tuli todella nopealla varoitusajalla, ja sen vuoksi kysymykset lähtöön liittyvistä asioista piti hoitaa hyvin nopeasti.

Emme Inkan kanssa tunne etukäteen, joka tekee tilanteesta vielä mielenkiintoisemman. Olemme olleet Inkan kanssa yhteyksissä noin viikon ajan, pääasiassa matkan kulusta ja erilaisista juoksevista asioista joita pitää hoitaa ennen Unkariin menoa.

Reissu lähenee päivä päivältä ja fiilikset ovat mahtavat. Tarkoituksena siis on mennä unkariin työssäoppimaan, Szekszárdin kaupunkiin viideksi viikoksi. Itse en ainakaan ole kerinnyt jännittää lähtöä, on vain outoa ajatella että kohta ollaan kaukana kotoa tai kotimaasta. Kaikenkaikkiaan uskon että tästä tulee aivan mahtava ja hyvä reissu molempien osalta. Toivon että tutustun uusiin hienoihin ihmisiin matkan varrella. Vielä on asioita hoidettavana mutta uskon että loputkin asiat hoituu omalla painollaan. En osaa stressata asioista, tämän vuoksi ehkä minua ei lähtö niinkään jännitä vain odotan innolla pääseväni jo perille. Uskon että rento ja hyvä asenne helpottaa reissuun menoa ja siellä oloa.

-Iiro